Vanhempien ero on aina iso mullistus niin aikuisten kuin lastenkin elämässä, siihen ei pidä suhtautua läpihuutojuttuna, muttei myöskään maailmanloppuna. Erotilanteessa jokainen osapuoli on uuden edessä ja erilaista arkea lähdetään harjoittelemaan pienin, jopa horjuvin askelin.
Perheen käsite on viime vuosina monipuolistunut ja erilaisista perhemuodoista puhutaan yhä enemmän. Uusperhe tarkoittaa perhettä, jossa lapsen biologiset tai lähivanhemmat eivät enää jaa jokapäiväistä arkea vaan lapsen elämässä on jommankumman vanhemman uusi puoliso ja toisinaan myös uusia sisaruksia.
Koska kertoa lapselle uudesta kumppanista?
Tutkimusten mukaan miehet löytävät usein naisia nopeammin uuden kumppanin. Joskus uusi kumppani astuu kuvioihin nopeasti ja toisinaan siihen menee vuosia. On myös hyvin yksilöllistä, koska eronneet vanhemmat ovat avoimia uudelle rakkaudelle.
Lapsen kannalta uuden aikuisen ilmestyminen elämään herättää aina monenlaisia ajatuksia. Kokemukseen vaikuttaa vanhempien välit, erotilanteen läpikäyminen lapsen kanssa ja lapsen ikä. Ennen kun lapselle esitellään uusi kumppani, siitä tulisi kertoa toiselle vanhemmalle avoimesti, vaikka joissain tilanteissa se voi tuntuakin hankalalta. Niin lapsi kuin ex-kumppanikin asetetaan epäreiluun asemaan, mikäli lapsi kokee joutuvansa “salailemaan” uutta ihmistä tai biologinen isä tai äiti kuulee uudesta kumppanista suoraan lapselta.
Uuden rakkauden huuma voi joskus sokaista: “Meillä on niin ihanaa. Kyllä lapsetkin hänestä tykkäävät, sillä minäkin tykkään.” Aivan näin yksinkertaista se ei aina ole. Vaikka takana olisikin useammat onnistuneet treffit, on uusi suhde saatettava vakaalle pohjalle kahden aikuisen välillä, ennen kun jälkikasvu otetaan mukaan kuvioihin.
Vanhempien tulee myös tunnistaa omien lastensa erityispiirteet: Miten lapsi suhtautuu yleensä muutoksiin? Onko lapsi avoin ja utelias uusille ihmisille vai lämpeneekö hän hitaasti? Lapsen ikä vaikuttaa kommunikointiin ja se on tehtävä ikätasoon sopivasti, mutta silti aina rehellisen selkeästi ja avoimesti. Uusi aikuinen ei ole automaattisesti äiti- tai isäpuoli, kaveri tai taloudenhoitaja vaan ensisijaisesti äidin tai isän uusi kumppani, johon jokainen lapsi luo omanlaisensa suhteen pikkuhiljaa.
Miten valmistautua uusperhe-elämään uuden kumppanin kanssa?
Vaikka rakkauden alkuhuumassa realismi voikin saada vaaleanpunaisen kuorrutteen, on aikuisten tärkeää keskustella avoimesti toiveista ja odotuksista yhteiselle taipaleelle. Mikään ei ole uusperheessä itsestäänselvää, mutta avain toimivaan perhe-elämään löytyy keskustelusta ja tunteiden sanoittamisesta. Uusperheissä pakettiin kuuluu aina lapsen lisäksi myös ex-kumppani ja liuta sukulaisia. Uuden kumppanin on hyväksyttävä, että on asioita, joita hän ei voi muuttaa ja avain tasapainoon on ratkaisukeskeisyys.
Uusperhettä muodostavien aikuisten on hyvä keskustella myös millainen rooli uudella kumppanilla on auktoriteettina. Onko bonusvanhemman sopivaa komentaa lasta? Osallistuuko uusi kumppani lastenhoitoon pyllynpyyhkimisestä pukemiseen? Miten taloudellinen vastuu jaetaan? Jokainen perhe on erilainen ja yhtä oikeaa vastausta tai tapaa ei ole. Tärkeintä on, että lapsen etu tulee aina ensin ja toiveet perhe-elämälle on käyty läpi keskustellen. Osa uusperheistä ei asu samassa kodissa, jolloin on luonnollista, että välit lapseen jää etäisemmäksi.
Aikuisten on myös hyvä käydä läpi arvomaailmaa ja aatteita lastenkasvatuksen takana. Mikäli toinen on vapaan kasvatuksen kannalla ja toinen näkee oikeana väylänä tiukemmat säännöt, voi arki yllättää rajusti, mikäli asioista ei ole juteltu.
Miten tutustuminen lapseen kannattaa aloittaa?
Ennen fyysistä kohtaamista, lapselle on hyvä kertoa, että äiti tai isä on tavannut uuden kivan ihmisen ja viettää hänen kanssaan mielellään aikaa. Lapselle kannattaa kuvailla, millainen uusi nais- tai miesystävä on, miltä hän näyttää, mistä tykkää, mitä harrastaa ja missä on töissä. Positiiviset tarinat luovat mielikuvaa ja pohjustavat kohtaamista.
Ensimmäinen tapaaminen on hyvä tehdä neutraalilla maaperällä, kuten leikkipuistossa tai metsäretkellä. Ensimmäinen kohtaaminen saattaa jännittää kaikkia ja lapselle pitää antaa tilaa käpertyä oman vanhemman kainaloon, eikä tuputtaa uutta aikuista väkisin juttu- tai leikkikaveriksi. Tapaaminen kannattaa pitää maltillisen mittaisena, eikä ensimmäisenä syöksyä viettämään mökkiviikonloppua tai kutsua uutta puolisoa yökylään.
Jotkut lapset tarvitsevat useamman lyhyemmän tapaamisen, ennen kuin omatoimisesti kutsuvat uutta aikuista kotiin kylään tai jäämään yöksi. Jotkut lapset voivat heittäytyä mustasukkaisiksi tai korostaen kertoa tarinoita ajoista kun vanhemmat olivat vielä yhdessä. Lapsen reaktioita ja tunteita kannattaa tarkkailla, suhtautua niihin myötätuntoisesti ja kannustaa lasta puhumaan ääneen, mitä ajatuksia tilanne herättää.
Muista nämä uusperhe-elämän alkutaipaleella:
- Et ole yksin tai ensimmäinen uusperhetilanteessa. Vaikka asiat tuntuvat monimutkaisilta, pelottavilta ja jopa ahdistavilta, on uusperhetilanne aina mahdollisuus. Et ole huono vanhempi, vaikka olet eronnut. Et ole huono bonusvanhempi, vaikka suhde lapseen ei heti olisikaan saumaton.
- Aikuisilla on aikuisten vastuu. Älä sysää negatiivisia ajatuksia ex-kumppanistasi lasten niskaan, älä rasita lapsia luomalla paineita uusperhekuvion onnistumisesta, älä pakota uusia aikuisia tai lapsia tunnustamaan rakkautta tai kiintymään liian nopeasti. Jotkut ihmiset ja asiat vaativat aikaa, mitä kärsivällisemmin luot perusteet kuntoon, sen tukevammalla alustalla parisuhde ja uusperhe seisoo.
- Kommunikoi. Kysy, miltä lapsista ja uudesta kumppanista uusi tilanne tuntuu, kerro myös ex-kumppanillesi tilanteen kehittymisestä. Kerro huomioista ja läpikäy myös negatiivisia ajatuksia. Juhlikaa yhdessä pieniä arkisia onnistumisia – sitä kun lapsi ottaa ensimmäistä kertaa bonusvanhempaa kädestä kiinni tai kertoo tykkäävänsä hänestä.
Hae apua. Mikäli tilanne tuntuu kinkkiseltä, ota yhteys neuvolaan, lastenvalvojaan, terapeuttiin tai hae vertaistukea muilta vanhemmilta. Ammattilaisilla on lukematon määrä työkaluja, joilla arki saadaan rullaamaan ja ihmissuhteet eheämmäksi.
Kurkkaa myös nämä:
Kolme tarinaa isovanhemmuudesta.
Värikästä perhe-elämää sijaisvanhempina.
