Suomessa on vuosittain 600 perhettä, jotka lähtevät synnytyssairaalasta kotiin mukanaan kaksoset, jotka ovat joko erimunaisia tai identtisiä. Kolmosia syntyy vuodessa keskimäärin seitsemään perheeseen ja nelosia vieläkin vähemmän. Monikkoraskaus on siis harvinaisuus, mutta ei tavaton poikkeus.
Voiko kaksoset syntyä kenelle tahansa?
Kun raskaustestiin piirtyy kaksi viivaa, voi mielessä ohimennen vilahtaa mahdollisuus kaksosista. Joitain ajatus hirvittää ja joitain ihastuttaa. Ja kyllä – kaksoset voivat syntyä kenelle tahansa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että mahdollisuus erimunaisiin kaksosiin on perinnöllistä ja periytyvää geeniä voi kantaa niin miehet kuin naisetkin. Todennäköisyys saada erimunaiset kaksoset kasvaa myös henkilöillä, jotka ovat synnyttäneet vähintään kahdesti, ovat pitkiä ja ravinnon määrä, sekä laatu on kunnossa. Mahdollisuus saada identtiset kaksoset ei yleensä periydy. Kolmannes syntyvistä kaksosista on identtisiä ja kaksi kolmasosaa erimunaisia.
Usein ajatellaan, että monikkoraskauden todennäköisyys on suurempi, jos lapsi saa alkunsa hedelmöityshoitojen avulla. Hoidot ovat kuitenkin kehittyneet viime vuosina hurjasti, eikä alkioita siirretä yleensä yhtä useampaa kehittymään kohtuun. Vain alle 10% kaksosista on saanut alkunsa hedelmöityshoidoissa.
Mitä eroa on identtisillä ja erimunaisilla kaksosilla?
Erimunaiset kaksoset eli yleisempi kaksostyyppi syntyy kun samassa kierrossa kypsyy kaksi munasolua, jotka molemmat hedelmöittyvät. Identtiset kaksoset syntyvät yhdestä kehittyneestä munasolusta, joka jakautuu kahdeksi alkioksi. Identtiset kaksoset ovat aina samaa sukupuolta ja identtisyys on helppoa todeta jo raskausaikana silloin kun kaksoset jakavat yhteisen istukan. Muuten identtisyyden voi saada varmuudella selville ainoastaan DNA-testillä.
Monikkoraskaus voi paljastua jo varhaisultrassa kun yhden sykkeen sijaan kohdussa lyökin kaksi sydäntä. Joskus kaksoset ovat ovelia piiloutumaan ja yllätys paljastuukin vasta rakenneultrassa. Osa kaksosten odottajista kertoo raskausoireiden olleen voimakkaampia jo alkuraskaudessa. Osa taas ei huomannut eroa aiempaan yhden vauvan odotukseen eli raskauden ensioireista ei välttämättä voi tulkita koko totuutta.
Odotusaika monikkoraskaudessa
Monikkoraskauksia seurataan tiheämmin verrattuna yhden vauvan odotusaikaan. Monikkoraskaus on aina riski ja sen vuoksi on tärkeää saada mahdollisimman paljon tukea omasta neuvolasta, sekä vertaistukea muilta monikko-odotuksen kokeneilta.
Monikkovauvat syntyvät yleensä etuajassa, puolet jo ennen viikkoa 37. Kaksoset viihtyvät vatsassa miten päin haluavat ja voivat synnytyksen käynnistyessä olla myös eri tarjonnassa. Synnytys pyritään hoitamaan alateitse, mutta vauvojen vointia seurataan jatkuvasti ja kaikkiin muutoksiin reagoidaan tilanteen vaatimalla tavalla. Tilastojen mukaan noin puolet kaksosista syntyy sektiolla.
Vaikka monikkoraskaudessa on riskejä ja ne huolettavat perhettä, tulee kuitenkin muistaa, että suurin osa monikkovauvoista syntyy terveenä. Mitä aiemmin monikkoraskaus todetaan, sitä paremmin raskautta seurataan ja synnytykseen varaudutaan. Tärkeintä on jakaa huolitaakkaa neuvolassa ja kuunnella omaa jaksamista.
Lähde: Suomen Monikkoperheet ry
