Arkista hulinaa kolmosten kanssa

Kolmoset

Suomessa syntyy vuosittain 5-10 kolmoset. Yhdet niistä syntyi vappuna 2019 Ronkasille, tehden heistä kertaheitolla viisihenkisen perheen. Haastattelimme perheen äitiä Johannaa, joka kertoo elämästä pian kolmivuotiaiden kolmosten kanssa.

 

Varhaisultran yllätys – kolme sykkivää sydäntä

“Saimme samalla kertaa esikoisen, keskimmäisen ja kuopuksen”, 32-vuotias Johanna kertoo nauraen. Perheeseen oli toivottu kauan lasta ja tovin kestäneiden hedelmällisyyshoitojen jälkeen raskaustestiin piirtyikin kaksi viivaa: “Munasoluja kypsyteltiin lääkityksen avulla osaavan lääkärin johdolla. Vaikka lapsettomuushoidoissa pyritään minimoimaan mahdollisuus riskialttiiseen monikkoraskauteen, jo varhaisultrassa näimme kolme vahvasti sykkivää sydäntä”, Johanna muistelee.

Alkushokin jälkeen pariskunta ryhtyi miettimään konkretian kautta, mitä kolmosten syntyminen tarkoittaisi. Perinteisten vauvatarvikkeiden ja vaunujen lisäksi hankintalistalle menivät myös uusi koti ja tilavampi auto. “Käytimme myös paljon aikaa pohtien, miten selviämme taloudellisesti ja henkisesti uudessa elämäntilanteessa”, Johanna summaa.

Monikkoraskauden seuranta ja suunniteltu sektio

Jaden, Lukaksen ja Isabelin odotusaikaa varjosti menettämisen pelko, sillä monikkoraskauteen liittyy aina riskejä. Pariskunta oli myös joutunut kohtaamaan kaksi keskenmenoa ennen tätä raskautta.

Kolmosraskauksia seurataan, neuvolakäyntien lisäksi, erikoissairaanhoidon puolella joko äitiyspoliklinikalla tai sikiötutkimuskeskuksessa tarkasti koko yhdeksän kuukauden ajan. Näin Johanna muistelee raskausaikaa ja synnytystä: “Voin erittäin hyvin koko raskauden ajan, mutta jäin sairaalaan 1,5 viikkoa ennen synnytystä, sillä kontrollikäynnillä huomattiin kohdunkaulan hävinneen lähes kokonaan, mikä tarkoitti täydellistä vuodelepoa. Vointia seurattiin joka päivä ja lapset syntyivät sektiolla viikolla 33+4. Raskauden jälkeen oma kroppani palautui hyvin. Kiloja kertyi 10 eli saman verran kuin lapset, istukka ja lapsivesi painoivat yhteensä. Olimme mieheni kanssa tyytyväisiä, miten hyvin kaikki meni ja miten hyvin itse voin.”

Tiivis trio, jolla on yksilölliset tarpeet

Perheen vauva- ja taaperoaika on ollut intensiivistä, niin hyvässä kuin pahassakin: “Arki ei välttämättä ole aina helppoa, mutta olimme varautuneet henkisesti kaikkiin mahdollisiin ylä- ja alamäkiin. Parasta on seurata kolmosten leikkejä ja ainutlaatuista suhdetta. Lapset ymmärtävät toisiaan täydellisesti ja uppoutuvat yhdessä leikkien maailmaan. Vaikka sisarukset kinastelevat samalla tavalla kuin muutkin lapset, he osaavat pyytää anteeksi ja pitävät toisistaan liikuttavalla tavalla huolta. Jos joku kolmikosta on jäänyt sairastelun vuoksi kotiin, ikävöivät kaksi häntä kovasti päiväkotipäivän aikana”, Johanna kertoo.

Lapset ovat päiväkodissa samassa ryhmässä, mutta vanhemmille on ollut tärkeää, että lapsia kohdellaan yksilöinä, eikä leimata yksiköksi nimeltä kolmoset: “Jokainen lapsi on erilainen ja tottakai heidän uniikit tarpeet tulee huomioida, vaikka he ovatkin tiivis trio. Päivän aikana heidät saatetaan jakaa pienryhmiin tekemään eri asioita, mutta pihalta heidät löytää usein leikkimästä keskenään”, Johanna kertoo.

 

Vertaistuesta voimaa

“Kohtasimme muita monikkoperheitä jo odotusaikana Facebook-ryhmissä ja Instagramissa. Kävimme myös monikkoperhevalmennuksessa, jossa tapasimme toisen kolmosodottajan, jonka kanssa päädyimme sattumoisin myös samaan aikaan sairaalaan synnyttämään. Meillä on kolmosvanhempien WhatsApp-ryhmä, jossa voi matalalla kynnyksellä jakaa tunteita, oppeja ja kysyä neuvoa. He ovat ihmisjoukko, joka todella ymmärtää meidän ilot ja surut”, Johanna kertoo.

“Haluaisin rohkaista samassa tilanteessa olevia ja kolmosia odottavia, suhtautumaan lapsiin mielettömänä rikkautena ja onnenpotkuna. Tiukassa paikassa kannattaa hengitellä ja ottaa rauhassa – vaikka työtä on paljon, niin kaikki on vaivan arvoista. Lapset kokevat ainutlaatuisen sisaruuden, josta on valtavasti iloa”, Johanna kannustaa.

 

Kolmosten päivää juhlitaan 3.3.

“Emme aluksi edes tienneet, että kolmosille on erityinen juhlapäivä. Uskon kuitenkin, että teemme tästä jonkinlaisen perinteen, sillä lapset ymmärtävät jo nyt, että he ovat kolmoset”, Johanna kertoo.

 

Lähde: Monikkoperheet ry

 

Kolmikkoa voi seurata myös Instagramissa @triplatohinaa

Lue lisää monikkoperheistä täällä.

Miltä tuntuu saada kaksoset? Lue tarina täältä.

Teemat

Kaikki teematPäiväkotiVauvan ravintoVaipatVauvan pissaVauvan kakkaVaipanvaihtoVauvan uniSynnytysPerheVieraileva kirjoittajaRaskausVastasyntynytVauvaTaaperoVanhemmuusArjen hyvinvointi

Viimeisimmät kirjoitukset

Vauvan ravinto

Äidinmaidonkorvikkeet ja pulloruokinta: Mitä jokaisen vanhemman tulisi tietää

Moni vanhempi pohtii äidinmaidonkorvikkeiden ja pulloruokinnan roolia joko imetyksen rinnalla tai vaihtoehtona sille. Tässä artikkelissa käymme läpi korvikkeiden ravintosisältöä, eri vaihtoehtoja ja annamme käytännön vinkkejä pulloruokinnan toteuttamiseen. Autamme myös valitsemaan...
Lue lisää

Vauva äidin sylissä

Vanhemmuus

Ihokontakti: Miksi se on tärkeää vauvalle?

Vauvan ensimmäiset hetket maailmassa ovat täynnä uusia kokemuksia ja elintärkeitä kehitysaskelia. Yksi merkittävimmistä on ihokontakti – yksinkertainen, mutta voimakas ele, joka luo perustan lapsen fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Tässä artikkelissa...
Lue lisää

Taapero

Tehokkaita vinkkejä pottaharjoitteluun: Näin aloitat pottailun sujuvasti

Pottaharjoittelu on yksi lapsen varhaiskehityksen tärkeimmistä etapeista. Se vahvistaa lapsen itseluottamusta ja tukee itsenäisyyttä, samalla opettaen elämän perusasioita. Potan käyttö vähentää vaippojen tarvetta, mikä tuo säästöjä perheelle ja pienentää ympäristökuormitusta....
Lue lisää