Milja ja Nina ovat seitsemän vuotiaiden kaksosten ja hieman yli kaksi vuotiaan kuopuksen äiti ja mamma. Perheelle ekologisuus, kotimaisuus ja kestävät valinnat ovat tärkeitä, ja niitä noudatetaan vaate-, vaippa ja leluhankinnoissa.
Kotimaisia kestäviä valintoja
Viisihenkiselle perheelle ekologisuus ja kestävät arvot ovat tärkeitä ja hankintoja mietitään niiden kautta. Muumi Baby -vaipat ovat valikoituneet luottotuotteiksi niiden kemikaalittomuuden ja kotimaisuuden vuoksi. “Meille on kunnia-asia käyttää kotimaassa valmistettuja tuotteita. Ei ole mitään järkeä roudata vaippoja toiselta puolelta maapalloa. Suomessa valmistettujen tuotteiden kanssa ei tarvitse miettiä, missä olosuhteissa tehtaalla tehdään töitä. Sertifikaatit takaavat, että materiaalivalinnat ovat sopivia lapsen ohuelle ja herkälle iholle, eikä turhia kemikaaleja ole käytetty valmistusprosessissa”, Nina ja Milja kiittelevät.
Myös leluja ja vaatteita ostetaan harkiten: “Lastenvaatehankinnoissa panostamme laatuun ja kierrätämme pieneksi jääneet vaatteet eteenpäin seuraaville käyttäjille. Sertifioidut materiaalit ja valmistusmaa kannattaakin tarkastaa uutta ostaessa. Olemme välttäneet myös muovisten lelujen hankkimista ja suosimme tiettyjen brändien myrkyttömiä, luonnon materiaaleista, kuten puusta tai luonnonkumista, valmistettuja vaihtoehtoja. Barbiet ja Legot tokikaan eivät lukeudu muovittomiin vaihtoehtoihin – ainakaan vielä”, pariskuna kertoo.
Anonyymin luovuttajan soluilla raskaaksi
“Olemme seurustelleet 16 vuotta, joista 10 olemme olleet naimisissa. Kaikki lapsemme ovat täyssisaruksia, jotka Nina on synnyttänyt. Lapsemme ovat saaneet alkunsa Helsingissä yksityisellä klinikalla saman anonyymin luovuttajan soluilla. Meille oli itsestään selvää, että Nina synnyttää, sillä itselläni ei ollut voimakasta halua olla raskaana”, Milja kertoo.
Nina on tällä hetkellä nuorimmaisen kanssa kotona ja perheen kaksoset menevät syksyllä toiselle luokalle. “Kun lähdimme haaveilemaan perheenlisäyksestä tutkimme asioita netistä ja päädyimme erinomaisen lääkärin vastaanotolle, joka on auttanut meitä molemmissa hedelmöityksissä. Tuohon aikaan osa klinikoista ei edes palvellut naispareja ja silloisen lainsäädännön vuoksi hakeuduin hoitoihin itsellisenä naisena, vaikka Milja olikin mukana tasavertaisena tulevana vanhempana. Kaikkien lasten kohdalla jouduimme myös tekemään perheen sisäisen adoption siitä huolimatta, että olimme naimisissa. Onneksi lainsäädäntö on nyt ottanut muutosaskeleita, eikä asiat ole enää aivan niin hankalia”, Nina muistelee.
Muita naispareja Nina ja Milja kehottavat tutustumaan eri hedelmöityskeinoihin ja asioimaan osaavien lääkäreiden kanssa: “Kannattaa miettiä asioita pitkällä tähtäimellä. Mitä valinnat tarkoittavat seuraavan 18 vuoden aikana? Mitkä ovat juridiset erot koti-inseminaation ja klinikalla tehtävän hedelmöityksen välillä? Onko molemmat vanhemmat täysin sujut sen kanssa kumpi synnyttää? Klinikoilla prosessiin kuuluu keskustelu psykologin kanssa, josta saa hyvin perspektiiviä ja apua miettimiseen. Se on loistava tapa käydä kokonaiskuvaa läpi ammattilaisen kanssa”, pariskunta pohtii.
Ihan tavallinen perhe
Kahden äidin perhe on kohdattu yleensä ennakkoluulottomasti, sillä Nina ja Milja ovat itse avoimia ja selittävät uusia ihmisiä kohdatessaan, että ovat molemmat äitejä. Alku neuvolan kanssa ei kuitenkaan sujunut mutkattomasti: “Ensimmäinen neuvolan täti kyseli Miljalta perinnöllisiä sairauksia ja tivasi luovuttajan tarkkaa pituutta. Hän ei yksinkertaisesti osannut kohdata kahden äidin perhettä ja sopeutua itse tilanteeseen. Onneksi tajusimme pyytää vaihtoa ja toisen neuvolan tädin kanssa meillä synkkasi todella hyvin”, Nina muistelee.
“Olemme huomanneet, että lasten on aikuisia helpompi kohdata erilaisuutta. Jotkut lastemme kavereiden vanhemmat alkavat turhaan jännittämään ovatko he tarpeeksi suvaitsevaisia ja loukkaavatko he kysymällä ollaanko me pariskunta. Meitä voi kohdella ihan kuin ketä tahansa muutakin paria – ollaan täysin tavallinen perhe”, pariskunta kannustaa.
