Tuplasti äitiyslomalla – Heidin ja Lauran tarina

Muumi Baby Pride kaksi äitiä

Kun Heidi ja Laura rakastuivat muutama vuosi sitten oli molemmille ensi hetkestä lähtien selvää, että perhehaaveita lähdetään toteuttamaan yhdessä, kahden naisen voimin. Äitejä potkaisi tuplaonni, sillä pienokaisten ikäeroksi tulee neljä kuukautta ja äitiyslomaa vietetään yhdessä.

 

Kohti biologista äitiyttä

Vajaa nelikymppiset Heidi ja Laura ryhtyivät miettimään mahdollisia keinoja saada perheenlisäystä. Molemmilla naisilla oli vahva halu kokea biologinen äitiys ja sattumien kautta löytyi tuttu luovuttaja, jonka avulla ensin raskaaksi tuli Heidi ja neljä kuukautta sen jälkeen Laura.

Lapset ovat biologisia sisaruksia ja hedelmöitys tehtiin koti-inseminaatiolla – tuttavallisemmin muumimukitekniikalla. Koti-inseminaatio tarkoittaa sitä, että ovulaation aikaan siittiöt viedään emättimeen esimerkiksi ruiskun avulla. Pariskunta pohti myös yksityisiä klinikoita ja kunnallisen puolen mahdollisuutta, mutta tuttu luovuttaja löytyi melko helposti ja molemmat hedelmöittyvät nopeasti.

“Olisihan se ollut aikamoista, jos vauvat olisivat syntyneet samassa kuussa. Neljän kuukauden ikäero mahdollistaa sen, että voimme auttaa toisiamme vieläkin enemmän ja antaa juuri synnyttäneelle äidille rauhaa fyysiseen toipumiseen”, pariskunta kertoo.

 

Vertaistukea perhevalmennuksesta

Raskauksien aikana Laura ja Heidi kävivät Sateenkaariperheiden intensiivisen perhevalmennuskurssin, jonka merkitystä he eivät voi kyllin hehkuttaa: “Olemme todella tyytyväisiä kurssin sisältöön ja hyötyihin. Saimme vinkin valmennuksesta omasta neuvolasta ja voimme suositella sitä kaikille sateenkaariperheille ja kumppanuusvanhemmuudesta haaveileville. Oli tärkeää kuulla byrokratiaviidakosta, mikä kahden äidin perhettä odottaa ja saada ajantasaiset vinkit kunnallisten tahojen kanssa asiointiin”, Heidi kertoo.

Sateenkaariperheet ry on lastensuojelu- ja perhejärjestö, joka kouluttaa sosiaalityöntekijöitä ja virkailijoita, sekä toimii sateenkaariperheiden lasten, vanhempien ja perhettä suunnittelevien kontaktifoorumina, tukiryhmänä, oikeuksien puolustajana, palveluiden kehittäjänä, tiedontuottajana ja -välittäjänä sekä edunvalvojana. “Perhevalmennuksessa oli 15-20 perhettä, jotka olivat eri vaiheissa matkalla kohti vanhemmuutta. Valmennus on loistava paikka verkostoitua ja saada tukea”, Laura summaa.

 

Positiivista energiaa ja lähipiirin tuki

Molempien raskauksien ajan äidit ovat saaneet valtavasti tukea lähipiiriltä ja työpaikoilta. Suhtautuminen perheuutisiin on ollut positiivista ja kannustavaa. Erityisen tohkeissaan vauvoista ovat isovanhemmat ja lähipiirin kanssa vietettiin juuri ensimmäisen lapsen nimiäisiä rakkaudentäyteisissä tunnelmissa.

Laura ja Heidi ovat myös tutustuneet samassa tilanteessa olevan perheeseen, jolta he ovat saaneet kullanarvoisia vinkkejä muun muassa Kelan kanssa asiointiin. “Kun kerromme vauvoista lapsettomille, kuulemme ihastelevia huokauksia. Kun ikäerosta jutellaan muille perheellisille, on reaktio humoristisen kauhisteleva”, Laura ja Heidi nauravat.

Neuvoloista ei ole vielä saatavilla sukupuolineutraalia materiaalia, mutta lääkäreiden ja kätilöiden vastaanotto on alusta saakka ollut asiallinen ja ammattimainen, eikä kahden äidin perhettä ole kummasteltu negatiiviseen sävyyn. “Rohkaisemme kaikkia perheestä haaveilevia tutkimaan vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti. Meidän matka äideiksi on sujunut hyvin, vauvan kanssa on ollut ihanaa ja odottelemme pikkuveljeä innolla. Naispareilla on poikkeuksellinen mahdollisuus olla samaan aikaan äitiyslomalla, joten siitä kannattaa nauttia”, Heidi ja Laura summaa.

 

Byrokratiaviidakko puhuttaa

Koti-inseminaatiolla hedelmöittyviä naispareja odottaa perheen sisäinen adoptioprosessi vauvan ollessa kahdeksan viikkoa. Prosessin aikana parin täytyy myös olla virallisesti naimisissa. Jos naisparin hedelmöitys hoidetaan julkisen terveydenhuollon piirissä tai yksityisellä klinikalla adoptioprosessia ei tarvita, ja vanhemmuus tunnustetaan neuvolassa, kuten avoliitossa elävillä heteropareilla.

Heidi ja Laura toivovatkin, että lainsäädäntö muuttuu niin, että koti-inseminaatiota hyödyntävillä vanhemmilla on samanlaiset oikeudet kuin muillakin, eikä erillistä adoptioprosessia tarvita.

 

Lähde: Sateenkaariperheet ry

Kuva: Helena Muhonen

Teemat

Kaikki teematVauvan pissaVauvan kakkaVaipanvaihtoVauvan uniSynnytysPerheVieraileva kirjoittajaRaskausaikaVastasyntynytVauvaTaaperoVanhemmuusArjen hyvinvointi

Viimeisimmät kirjoitukset

vauva nukkuu

Vauvan uni

Miksi 1-vuotiaalle tulee unitaantuma ja miten siihen tulisi suhtautua?

Vanhempana saatat huomata, että 1-vuotiaan lapsesi unirytmi muuttuu yllättäen. Tätä muutosta kutsutaan unitaantumaksi, joka tunnetaan myös nimellä uniregressio, ja se voi olla sekä lapselle että vanhemmille hämmentävä ja uuvuttava kokemus....
Lue lisää

Pieni lapsi

Vauvan uni

Mistä vauvan tai pienen lapsen unitaantumassa oikein on kysymys?

Vauvan unitaantuma on ilmiö, joka koskettaa monia vanhempia, mutta sen syitä ja vaikutuksia ei aina ymmärretä täysin. Tässä artikkelissa selvitetään, mistä vauvan unitaantumassa on kyse, mitkä ovat sen tunnusmerkit ja...
Lue lisää

Vauva 8kk

Vauvan uni

Miten 8kk ikäisen vauvan unitaantumaan kannattaa reagoida?

Vanhemmuus tuo tullessaan monia haasteita, ja yksi merkittävimmistä on vauvan unirytmin hallinta. Jokainen lapsi on yksilöllinen, ja unentarpeet muuttuvat lapsen kasvaessa. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan unitaantumaan...
Lue lisää