Päiväkodin aloittaminen mullistaa koko perheen arjen. Lapsi siirtyy kotihoidosta uuteen paikkaan, uusien aikuisten hoidettavaksi ja osaksi ikätovereiden ryhmää. Haastattelimme varhaiskasvatuksen opettajaa ja kahden tytön äitiä Iinaa, joka kertoo parhaat vinkit päiväkotitaipaleelle.
Milloin on oikea hetki aloittaa päiväkoti?
Virallisesti varhaiskasvatuksen saa aloittaa lapsen ollessa yhdeksän kuukauden ikäinen, muita virallisia määritteitä tai suosituksia ei ole. Ammattilaisena koen, että lasta tulisi katsoa kokonaisuutena ja huomioida lapsen kehitys, mahdolliset sairaudet ja taipuvaisuus stressiin. Puhumme päiväkodissa “pehmeästä laskusta” eli kevyestä tavasta siirtyä päiväkotiarkeen viettämällä siellä aluksi muutamia päiviä viikossa ja lyhyempiä tuntimääriä kerralla.
Äitinä sanoisin, että lapset ovat valmiita päiväkotiin kun he osaavat kävellä, syödä ja puhua sen verran, että osaavat kertoa perustarpeistaan, kuten pyytää lisää ruokaa. Jos lapsemme olisivat olleet hitaasti lämpeneviä tyyppejä, olisimme viivästyttäneet päiväkodin aloitusta mahdollisuuksien mukaan.
Miten lasta tulisi valmistaa ennakkoon päiväkotia varten?
Omien lasten kanssa olemme puhuneet päiväkodin aloittamisesta paljon ja kertoneet lähipiirin lapsista, jotka ovat jo aloittaneet päiväkotitaipaleen. On olemassa hyviä kirjoja, joita lukemalla päiväkodista tulee tutumpi käsite ja lapsi ymmärtää sen merkityksen. Päiväkodista on hyvä katsoa myös kuvia, jotta se tulee myös visuaalisesti tutuksi lapselle.
Mitä konkreettisia toimia voi tehdä ennen päiväkodin aloittamista?
Varhaiskasvatuksen opettajana toivoisin, että perhe valmistelee lasta elämänmuutokseen vierailemalla päiväkodissa ja leikkimällä sen pihalla ennen virallista aloitusta. Lapselle tulisi sanoittaa uusia asioita ja käyttää kuvatukea uudesta päivärytmistä. Päiväkotireppu on hyvä pakata yhdessä ja näyttää konkreettisesti, miten sinne laitetaan tossut, unilelu ja vaihtovaatteet. Lapselle on hyvä kertoa, mitä vanhemmat tekevät päivän aikana: “Isä menee töihin ja sinä saat viettää mukavan päivän päiväkodissa.”
Mitkä on parhaat vinkkisi ensimmäisiin viikkoihin päiväkodissa?
Ensikohtaaminen uuden aikuisen kanssa on aina tärkeä. Lapsi kaipaa aitoa läsnäoloa ja syliä, sekä positiivista palautetta onnistumisista ja rohkeudesta. Useat lapset kokevat päivähoidon aloituksen raskaana ja energiaa vievänä asiana, joka vaikuttaa ruokailuun, uneen ja käytökseen. Joillakin lapsilla sopeutuminen voi viedä pidemmänkin ajan ja vanhempien tulisi antaa erityisen paljon syliä ja läheisyyttä uuden opettelun aikana. Suosituksena on, että vanhemmat antavat lapselle vähintään 15 minuutin ajan katkaisematonta huomioita päiväkotipäivän jälkeen, sillä usein lapselle tulee tarve ladata oman vanhemman läheisyyttä, mikä on jäänyt saamatta päivähoitopäivän aikana.
Päivärytmin hahmotusta kannattaa tehdä kuvatuen avulla, jotta lapsi ymmärtää, mistä päivät koostuvat (aamupala, ulkoilu, aamupiiri tai muu pedagoginen toiminta, lounas, päiväunet, välipala, ulkoilu ja kotiinlähtö). Viikkorytmiin kannattaa piirtää myös viikonloput, jotta lapsi ymmärtää, että ne hetket ollaan perheen kanssa kotona. Ensimmäisille viikoille ei kannata suunnitella valtavasti muuta ohjelmaa, sillä perusarjen harjoittelu voi viedä koko perheeltä voimat.
Äitinä lisäisin tähän, että omaa pinnaa on hyvä pidentää, jotta jaksaa ymmärtää lapsen väsymystä ja kiukuttelua, jotka ovat luonnollisia reaktioita uudessa arjessa. Omaa myötätuntoa voi sanoittaa lapselle empaattisesti päivän päätteeksi: “Ymmärrän, että tänään oli rankka päivä ja ikävöit, mutta se ei haittaa. Nyt ollaan yhdessä ja vietetään kiva ilta”.
Olemme jutelleet lasten kanssa paljon päivärytmistä ja kerranneet asian ennen päivähoitoon jättämistä aamulla: “Äiti hakee sinut välipalan jälkeen” tai “Isä tulee hakemaan leikkimisen, lounaan ja päiväunien jälkeen”. Kehuja ei kannata säästää, vaan muistaa pienistäkin onnistumisista kauniilla sanoilla.
Mitä merkkejä lapsessa kannattaa seurata päivähoidon aloittamisen jälkeen?
Useammat lapset reagoivat päivähoidon aloittamiseen joko muutoksilla syömisessä, nukkumisessa tai käytöksessä, myös raivonpuuskat voivat olla tapa purkaa päivää. Normaalisti reipas ja itsenäinen lapsi voi ikävöidä vanhempiaan ja tarrautua heihin kovasti. Osa lapsista voi myös mököttää ja protestoida päiväkotiin joutumista kieltäytymällä lähtemästä kotiin päivähoitopäivän jälkeen. Kaikille reaktioille kannattaa antaa aikaa ja ymmärrystä.
Seuratessani lapsia päiväkodissa pyrin huomioimaan miten he käyttäytyvät toisten lasten seurassa, onko jollain tapana vetäytyä ja miten perustoimet kuten syöminen ja nukkuminen sujuu. Mikäli jotkut asiat tuntuvat vaikeammilta niitä tuetaan. Mikäli joku lapsista vaikuttaa kovin väsyneeltä, voidaan tarkastella nukkuuko hän tarpeeksi päivän aikana ja mikä mahdollisesti lisää väsymystä.
Kotona kysyn lapsiltani usein päiväkotikuulumisia, seuraan heidän kehitystä ja kasvua, sekä jututan myös päivähoidon henkilökuntaa. Uskon, että vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan yhteistyö on lapsen hyvinvoinnissa avainasemassa.
