Ääripäiden imetystarinat – kahden lapsen äiti kertoo

Muumi Baby äiti imettää vauvaa

Helena oli 37-vuotias kun hänen esikoistyttärensä syntyi. Vauva oli valtavan odotettu ja raskaus sujui hyvin – Helena luotti omaan vartaloonsa ja koki äidiksi tulemisen luonnollisena osana naiseutta. 

Helena teki töitä lähes laskettuun aikaan saakka. Toimistotyyliin kuuluivat korkokengät ja upeasti pyöristynyt vatsa. Myös synnytys oli helppo, joten Helena ei voinut kuvitellakaan, että imetys ei sujuisikaan kuten oppikirjoissa.

“Ajattelin aina, että imetän vähintään vuoden. Päähäni oli iskostunut ajatus, että imettämällä suojelen lastani, vahvistan hänen vastustuskykyään ja estän mahdolliset allergiat. Imettämisen tärkeyttä korostettiin kaikkialla, ja neuvolassa oltiin sitä mieltä, että imettäminen oli oikea tapa ruokkia vauvaa. Mielessäni ei käynyt kertaakaan, että imettämisen kanssa ilmaantuisi minkäänlaisia haasteita”, Helena kertoo.

 

Kyynelten kautta kylläiseksi

Esikoistytär syntyi naapurimaassa, Unifecin imetysystävällisessä sairaalassa. “Synnytyksen jälkeen huomasin nopeasti, että imetys ei onnistu odotetusti. Tyttäreni itki jatkuvasti ja minuun sattui imettäessä. Olin jännittynyt ja se vaikeutti tilannetta entisestään. Kätilöt hoitivat työnsä ja kehottivat kokeilemaan imetystä uudelleen – kyllä se onnistuisi kun yrittäisin tarpeeksi. Jatkoin siis yrittämistä kivuista ja lapsen tyytymättömyydestä huolimatta. Tein kaikkeni, mutta imetys ei onnistunut. Sairaalassa vauvalle ei suostuttu antamaan ruokaa pullosta, ainoastaan satunnaisesti vähäisiä annoksia korviketta pienestä kupista. Mitä pidempään ja sinnikkäämmin yritin, sitä kovemmaksi paine onnistumisesta kasvoi. Oloni oli lohduton ja lapseni edelleen tyytymätön ja itkuinen”, Helena muistelee.

Helenan tyttären ollessa kuuden viikon ikäinen neuvolassa todettiin, että vauvan paino ei noussut toivotusti ja neuvottiin vihdoin kokeilemaan pulloruokintaa. Vauvan olemus muuttui nopeasti tyytyväisemmäksi ja koko perhe koki valtavaa helpotusta. “Silloin vasta ymmärsin, että tyttäreni oli ollut koko ajan nälkäinen ja itki siksi. Oli ihanaa löytää syy pienen kyynelille ja saada ratkaisu haasteisiin pulloruokinnasta. Seurasin mammakavereiden imetystä ja koin surua, sillä olisin itsekin halunnut olla “normaali äiti” ja tarjota vauvalle rintamaitoa pullon sijaan. Muiden äitien avatessa maitobaarin, etsin mikroa, jossa lämmittää korviketta. Joskus sain kummastelevia katseita ruokkiessani tytärtäni pullosta, mutta yritin kuitenkin olla välittämättä ulkopuolisesta paineesta ja muistuttaa itseäni, että tärkeintä on lapsen hyvinvointi ja kylläinen vatsa”, Helena kertoo.

 

Onnistumisen tunteita kuopuksen kanssa

Helenan esikoinen sai pikkuveljen reilun vuoden päästä syntymästään. Tulokas näki päivänvalon Suomessa Naistenklinikalle, ja sinne saapuessaan Helena ilmoitti pontevasti, että mikäli imetys ei onnistu heti, vauvalle on annettava pulloa. Kätilöt olivat kummissaan Helenan huolesta, ja vakuuttivat että ei olisi tullut kuuloonkaan pitää vauvaa nälissään ja vanhempia huolestuneina vauvan voinnista.

“Helpotus täytti sydämeni kun imetys lähti heti hyvin käyntiin. Tuntui, että sain kaivatun onnistumisen tunteen – kelpasin äitinä ja naisena. Kätilöt tukivat minua upeasti, ennakkoon koetut paineet hälvenivät pian ja sain nopeasti varmuuden imettämiseen”, Helena muistelee lämmöllä.

Helena on usein miettinyt, miten imetyskokemus on voinutkaan olla niin ääripäistä ensimmäisen ja toisen lapsen välillä: “Imetyksestä ja siihen liittyvistä tunteista pitää voida puhua julkisesti. Erilaisia tarinoita on saatava esiin, jotta äitien paine onnistumisesta hälvenisi. Toivon suvaitsevaa ja avointa keskustelua, jossa kannustetaan äitejä toimimaan lapsen edun mukaisesti, unohtamatta omaa henkistä ja fyysistä terveyttä. Meidän kaikkien tulisi myös muistaa, että on olemassa perheitä, joissa ei ole äitiä lainkaan tai äidillä on jokin este, kuten lääkitys, jolloin rintamaidon mahdollisuus on suljettu kokonaan pois. Myös nämä perheet tarjoavat mitä parhainta hoitoa ja rakkautta lapsilleen”.

 

Helenan kolme vinkkiä imettämiseen:

 

  1. Imettäminen on henkilökohtainen asia ja valinta on sinun. Älä anna ulkopuolisen paineen vaikuttaa päätöksiisi.
  2. Et ole epäonnistunut äiti, jos imetys ei onnistu. Lapsesi kasvaa vauhdilla ja voi hyvin, vaikkei saisikaan äidinmaitoa.
  3. Lapsen hyvinvointi on aina tärkeämpää kuin ulkopuolisten ihmisten kommentit. Älä välitä kummeksuvista katseista tai erikoisista kommenteista, ne voi jättää täysin omaan arvoonsa.

Teemat

Kaikki teematPerheVieraileva kirjoittajaRaskausaikaVastasyntynytVauvaTaaperoVanhemmuusArjen hyvinvointi

Viimeisimmät kirjoitukset

Muumi Baby äiti imettää vauvaa

Vastasyntynyt, Vauva, Vanhemmuus

Ääripäiden imetystarinat – kahden lapsen äiti kertoo

Helena oli 37-vuotias kun hänen esikoistyttärensä syntyi. Vauva oli valtavan odotettu ja raskaus sujui hyvin – Helena luotti omaan vartaloonsa ja koki äidiksi tulemisen luonnollisena osana naiseutta.  Helena teki töitä...
Lue lisää

Perhe, Vanhemmuus

Ensiaskeleet uusperhe-elämään

Vanhempien ero on aina iso mullistus niin aikuisten kuin lastenkin elämässä, siihen ei pidä suhtautua läpihuutojuttuna, muttei myöskään maailmanloppuna. Erotilanteessa jokainen osapuoli on uuden edessä ja erilaista arkea lähdetään harjoittelemaan...
Lue lisää

muumi baby isoisä ja vauva

Perhe

Kolme tarinaa isovanhemmuudesta

Isovanhempien rooli ja osallistuminen suvun nuorimpien arkeen vaihtelee etämummoilusta tiiviiseen lähivaareiluun. Osa isovanhemmista kohtaa lastenlapset useimmiten videopuhelujen välityksellä ja pusut vaihdetaan screenin kautta, kun taas toisissa perheissä lasten arkinen hoito...
Lue lisää