Tiinan eli mamman ja Kaisan eli maman tarina kohti vanhemmuutta alkoi vuonna 2014 kun pariskunta hakeutui hedelmöityshoitoihin yksityiselle klinikalle pitkän seurustelun jälkeen. Vauvahaaveita lähdettiin konkretisoimaan osallistumalla Sateenkaariperheet ry:n perhevalmennukseen, jossa kerrottiin erilaisista vaihtoehdoista saada lapsi. Kurssilla valmistauduttiin kokonaisvaltaisesti vanhemmuuteen ja ennen kaikkea saatiin vertaistukea muilta samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta.
Tiina ei voi kyllin hehkuttaa yhdistyksen toimintaa ja valmennusta: “Oli tärkeää päästä keskustelemaan muiden kanssa, jakamaan kokemuksia ja kohdata ihmisiä, jotka pystyvät aidosti samaistumaan meidän tilanteeseen. Vaikka netissä on paljon tietoa ja yksityiset klinikat kertovat mielellään palveluistaan, oli hienoa saada aitoa puolueetonta tietoa kliinisen hoitokuvauksen lisäksi.”
Perheenlisäys haaveissa, mutta mitkä ovat keinot?
Pariskunta päätti yhdessä, että Tiina aloittaa hedelmöityshoidot, ja jo ensimmäisen inseminaation jälkeen perhe sai iloisia uutisia – inseminaatio oli onnistunut! Naispareilla ja itsellisillä naisilla on useita erilaisia tapoja hankkia perheenlisäystä. “Muumimuki-tekniikka” eli koti-inseminaatio tunnetun lahjoittajan kanssa on monille tuttu mediasta, mutta sen lisäksi on mahdollisuus, Tiinan ja Kaisan tavoin, kääntyä yksityisen klinikan puoleen ja saada anonyymiltä lahjoittajalta sukusoluja. 2019 vuoden lopusta saakka itselliset naiset ja naisparit ovat päässeet hedelmöityshoitoihin myös julkisen terveydenhuollon puolelta.
Apilaperhe ja kumppanuusvanhemmuus tarkoittaa sitä, että vanhemmuus jaetaan kahden pariskunnan tai ystävien kesken. Samaa sukupuolta olevien vanhempien adoptio on ollut mahdollista 2017 uudistuneen avioliittolain myötä: “On upeaa, että tasa-arvoisen avioliittolain tulokset näkyvät. Tänä vuonna on jo kaksi samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa saanut lapsen ulkopuolisen adoption kautta”, Tiina iloitsee. Myös sijaisvanhemmuus on mahdollista naispareille ja itsellisille naisille.
Ennakkoluulot murretaan julkisella keskustelulla erilaisista perhemuodoista
Nyt viisivuotias perheen esikoinen saa pian pikkusisaruksen ja koko perhe viettää erilaista Pride-viikkoa, sillä laskettu aika on näinä päivinä: “Toista lasta yritimme pitkään, mutta onneksi hoidot lopulta onnistuivat ja pienokainen syntyy pian”, Tiina iloitsee.
Ensimmäisen lapsen kohdalla molempien äitien perheet ja ystävät olivat yllättyneitä vauvahaaveista, mutta tottuivat pian ajatukseen. Pariskunta kertoi avoimesti prosessista ja se lisäsi osaltaan läheisten ymmärrystä. Neuvolassa ja lääkärissä kahden äidin perhettä ei kummasteltu, eikä negatiivisia ennakkoluuloja kohdattu kertaakaan. “Neuvolahenkilökunta, kätilöistä lääkäreihin, ovat olleet upeita ammattilaisia molempien raskauksien kohdalla. Meidän kanssa juteltiin avoimesti millä nimillä toivoimme meitä kutsuttavan, ja olemme alusta saakka olleet mamma ja mama. Valitettavasti kaikilla ystävillämme ei ole käynyt näin hyvä tuuri ja he ovat saaneet negatiivista kummastelua osakseen. Uskon kuitenkin, että tilanne paranee koko ajan, kun erilaiset perheet tulevat koko kansalle tutuksi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa”, Tiina kertoo.
“Mulla on kaksi äitiä!”
Perheen esikoinen on jo kolmivuotiaana kertonut ylpeänä päiväkodissa, että hänellä on kaksi äitiä, mutta nykyään asia on jo niin arkipäiväinen, ettei touhukas viisivuotias huomioi sitä sen kummemmin. Tiina ja Kaisa ovat kertoneet hänelle jo pienestä saakka, että on olemassa lahjoitettu siemen, jonka lääkäri auttanut mamman masuun. Lapsella on juridinen oikeus 18-vuotiaana selvittää luovuttajan identiteetti. Asioista puhutaan perheessä avoimesti ja ikätasoon sopivasti.
Yksityisillä klinikoilla on lähtökohtaisesti ulkomaisia lahjoittajia ja suomalaisista lahjoittajista onkin pulaa. Saman lahjoittajan sukusoluja käytetään enintään viidellä perheellä ja usein perheet haluavat, että raskaudet saataisiin alkuun saman luovuttajan soluista.
Hedelmöityshoidot alkavat aina terveystarkastuksella, joissa tehdään muun muassa gynekologinen tutkimus ja verikokeita. Prosessiin kuuluu myös juttutuokio psykologin kanssa, joka on kannustava keskustelu vanhemmuudesta ja tulevista hoidoista. “Psykologin kanssa käyty keskustelu oli yhteinen rakentava brainstormaus, eikä mikään kuulustelu”, Tiina tarkentaa.
Rohkaisevia sanoja ja kannustusta muille naispareille
Perheenlisäystä hedelmöityshoitojen avulla harkitsevia naispareja Tiina kannustaa hakeutumaan hedelmöityshoitoihin hyvissä ajoin ja muistamaan, että naisen hedelmällisyys laskee tutkitusti 35 ikävuoden jälkeen nopeasti. Erilaisista mahdollisuuksista kannattaa ottaa selvää lukemalla artikkeleita netistä, sekä osallistumalla kursseille, joita esimerkiksi Sateenkaariperheet ry järjestää. Lapsen hankintaa ja vanhemmuutta kannattaa käsitellä laajasti ja avoimesti.
“Media ja poliitikot antavat joskus vähän yksipuolisen kuvan sateenkaariperheistä. Olemme kuitenkin loppupeleissä ihan tavallinen perhe, jossa koetaan lapsiperheen ilot ja surut”, Tiina summaa.
Lähde: Sateenkaariperheet ry (https://sateenkaariperheet.fi/)
Kurkkaa myös nämä:
Ensiaskeleet uusperhe-elämään.
Kolme tarinaa isovanhemmuudesta.
Värikästä perhe-elämää sijaisvanhempina.
